Kävelen, katson eteeni, tämä maailma täynnä jotain,
joka täyttää mieleni.

Mietin taas, voinko unohtaa,
tämän kamalan asian mikä mieltäni kaivertaa.

Suljen silmäni, ilma kiertää sisälläni,
tunnen kylmyyden henkäyksessäni.

Unissani tiedän, kerran vain elän.
Katsoessani tiedän, minkä menetän.
Kävellessäni tajuan, uneen vaan haluan.

Päästäkää mut pois, kun en tahdo enää elää.

Tahdon vain pois, älkää kukaan jääkö kaipaamaan.
Elää kun en vois, koska täällä mua piinataan.

Avaan silmäni, lumi leijailee kasvoilleni.
Lumi sulaa kasvoilleni, se hetkeksi pyyhkii huoleni.

Mutta ei vie pois, todesta kauas,
Lähtisin jos vois, täältä pois.

Kävelen edelleen, lumiseen sateeseen.

Mietin että, koska tähän tulla loppu vois.
Koska määränpääni saavuttanut ois.