Tiedät tämän tunteen yhteisen,
silmissäni jo ikävän kyyneleet.

Kun loppuu taistelu sielujen,
kätesi vahvat ovat ympärilleni kietoutuneet.

Yrität lievittää kaipuutani,
mutta hetken jälkeen en enää nää rakkaintani.

Hyräilen pelkoani pois,
miksi tää painajainen ei loppua vois.

Kohta katseemme ei enää kohtaa,
mutta en voi sua koskaan unhoittaa.

Painaudun tiiviisti kiinni sinuun,
Rutistat ja kuiskaat jotain kaunista joka liittyy minuun.

Muistot tulvivat katseistamme,
ei kukaan muu tiedä unelmistamme.

Tulevaisuus yhteinen,
sydänmiimme jää.

Myrsky tunteiden,
tekee kipeää.

Tahtoisimme jatkaa,
tätä tulevaisuuden matkaa.

Mutta kun toinen lähtee,
ei tänne toinenkaan jää.

Sielut toistaan itkee,
ei sydän kestä moista ikävää.